Mitä opin omasta pelaamisestani? Miksi jokin tilanne onnistui ja toinen ei? Mitä teen seuraavalla kerralla toisin? U18-maajoukkueessa näiden kysymysten äärelle pysähtymistä on harjoiteltu järjestelmällisesti. Hockey Centre on tukenut työtä tuomalla pelaajien havainnot valmennuksen käyttöön ja tekemällä kehitystä näkyväksi.
Keväällä 2026 järjestetyssä Hockey Centren webinaarissa tuolloinen U18-maajoukkueen päävalmentaja Tuomo Ropo ja joukkueenjohtaja Toni Kähkönen avasivat, miten itsearviointi- ja reflektiotaitoja oli kehitetty vuonna 2008 syntyneiden pelaajien kolmivuotisella maajoukkuepolulla.
Lähtökohtana oli pelaajan itsetuntemuksen ja ymmärryksen vahvistaminen. Kun pelaaja oppii tunnistamaan omaa toimintaansa ja sen taustalla olevia syitä, hän saa paremmat valmiudet kehittää itseään myös maajoukkuetapahtumien ulkopuolella.
Kähkönen nosti ensimmäiseksi askeleeksi tietoisuuden: pelaajan täytyy oppia huomaamaan, mitä omassa toiminnassa tapahtuu. Havainnot voivat liittyä pelitilanteisiin, tunteisiin, valmistautumiseen tai joukkueen toimintaan.
Sen jälkeen tarvitaan pohdintaa. Miksi toimin näin? Mikä vaikutti onnistumiseen? Mihin voin itse vaikuttaa?
Maajoukkuepolulla painopiste eteni itsetuntemuksesta kohti tavoitteellisuutta ja suorituskyvyn tukemista. Tarkoituksena oli, että pelaaja oppisi vähitellen arvioimaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa yhä itsenäisemmin.
”Tämä on taito, ja sitä voi harjoitella”, Kähkönen muistutti.
Kaikilta pelaajilta syvällinen oman tekemisen tarkastelu ei synny luonnostaan. Se tarvitsee toistoja ja valmentajan tukea.
Ropo havainnollisti prosessia pelaajan itsearvioinnilla U16-vaiheen maaotteluista. Pelaaja arvioi puolustavia pelitilanneroolejaan numeroasteikolla ja kirjoitti lisäksi, missä oli onnistunut ja missä oli vielä kehitettävää.
Ensimmäiset vastaukset kuvasivat tapahtumia melko yleisellä tasolla. Pelaaja tunnisti esimerkiksi onnistuneensa kiekollisen puolustamisessa mutta koki vaikeuksia laidan lähellä pelattavissa tilanteissa.
Tällainen havainto antaa hyvän lähtökohdan keskustelulle. Oppimisen kannalta ratkaisevaa on päästä tapahtumien kuvaamisesta siihen, miksi tilanne onnistui tai jäi vajaaksi ja mitä pelaaja voi tehdä seuraavaksi.
Ropo kävi pelaajan kanssa kehityskeskustelun, jonka pohjalta pelaaja sanoitti itselleen konkreettisia toimintaohjeita. Huomio tarkentui esimerkiksi etäisyyden hallintaan jo keskialueella sekä mailan käyttöön puolustustilanteessa. Toisessa tilanteessa pelaaja muodosti itselleen muistisäännön ympäristön havainnoinnista ennen kiekolle menemistä.
Näin yleisestä havainnosta syntyi harjoiteltava asia. Samalla pelaaja osallistui itse ratkaisun rakentamiseen.
”Kun ne on itse sanotettu ja itse tuotettuja, niin varmasti se ymmärrys ja merkitys sille tekemiselle on vahvempi”, Ropo kuvasi.
Webinaarissa esitellyssä toimintatavassa itsearvioinnit lähetettiin pelaajille Hockey Centren kautta noin viikko turnauksen jälkeen. Arviointikohteet valittiin tapahtuman ja pelaajien tavoitteiden mukaan.
Arviointia ei tehty heti turnauksen päätyttyä, jotta lopputulos ja siihen liittyvät tunteet eivät ohjaisi liikaa pelaajan näkemystä omasta suorituksestaan. Pieni etäisyys antaa mahdollisuuden tarkastella tapahtumia rauhallisemmin.
Vastaukset toimivat pohjana pelaajan ja valmentajan keskustelulle. Ne auttoivat valmennusta ymmärtämään, miten pelaaja näki oman toimintansa. Samalla ne kertoivat, miten pelaaja oli ymmärtänyt tapahtumalle asetetut tavoitteet.
Ropon mukaan kehitys oli näkynyt erityisesti siinä, miten pelaajat pystyivät sanoittamaan suorituksiaan. Pelkän tapahtumien toteamisen rinnalle oli tullut pohdintaa syistä: miksi jokin asia jäi vajaaksi tai mikä auttoi onnistumaan edellistä turnausta paremmin.
Itsearviointi ulottui maajoukkueessa yksilön pelaamista laajemmalle. Pelaajat arvioivat myös joukkueen toimintaa yhteisten arvojen kautta.
Ikäluokan arvoiksi olivat pelaajien vahvuuksien pohjalta muodostuneet kannustava, luotettava ja periksiantamaton. Arviointien avulla seurattiin, miten nämä näkyivät yhteisessä tekemisessä.
Tavoitteena oli antaa arvoille käytännön merkitys. Mitä kannustavuus tarkoittaa juuri meidän joukkueessamme? Näkyykö luotettavuus toiminnassamme? Miten periksiantamattomuus toteutuu?
Arvot muuttuvat osaksi arkea, kun niiden toteutumista tarkastellaan yhdessä ja pelaajien kokemuksia kuunnellaan.
Pelaajien vastaukset täydensivät valmennuksen näkemystä joukkueen ilmapiiristä. Tämä oli hyödyllistä maajoukkueympäristössä, jossa pelaajat ja valmennus kokoontuivat yhteen vain ajoittain.
Kimmo Koskenkorva esitteli webinaarissa, miten Hockey Centren arviointitoiminnot tukevat vastaavaa työskentelyä joukkuearjessa.
Valmentaja voi hyödyntää valmiita kyselypohjia tai rakentaa arviointikohteet oman joukkueensa tavoitteiden mukaan. Numeroiden ja muiden asteikkojen rinnalle voi liittää sanallista pohdintaa. Kyselyitä voi käyttää esimerkiksi otteluiden, harjoitusten ja kehityskeskustelujen yhteydessä.
Pelaaja vastaa kyselyihin sovelluksessa. Vastaukset tallentuvat, ja valmentaja voi tarkastella niitä sekä yksittäisen pelaajan että joukkueen tasolla. Toistuvissa arvioinneissa voidaan seurata myös pidemmän aikavälin muutoksia.
Pelaaja pääsee itsekin palaamaan aiempiin vastauksiinsa. Näin omat havainnot ja kehitystavoitteet säilyvät mukana seuraaviin harjoituksiin ja keskusteluihin.
Seurajoukkueessa työskentelyn voi aloittaa yhdestä yhteiseen tavoitteeseen liittyvästä arviointikohteesta. Pelaajaa voi pyytää pohtimaan, missä hän onnistui, mikä siihen vaikutti ja mitä hän haluaa seuraavaksi kehittää.
U18-maajoukkueen esimerkissä olennaista on arvioinnin jatkuminen keskusteluksi ja konkreettiseksi toiminnaksi. Pelaajan ei tarvitse löytää heti täydellistä vastausta. Jo säännöllinen pysähtyminen oman tekemisen äärelle harjoittaa taitoa.
Maajoukkuetoiminnassa tavoitteena oli antaa pelaajalle valmiuksia, jotka kantavat mukana seurajoukkueen arkeen ja tuleviin vuosiin. Kun pelaaja oppii havainnoimaan, ymmärtämään ja suuntaamaan omaa toimintaansa, hän saa käyttöönsä tärkeän työkalun oman kehittymisensä tueksi.
▶ Katso webinaaritallenne YouTubessa
Blogi perustuu Hockey Centren webinaariin ”Pelaajien itsearviointi- ja reflektiotaidot U18-maajoukkueessa – miksi ja miten?”.
Kuva on tuotettu tekoälyllä.